Vapaaottelu (mixed martial arts, MMA) on kamppailulaji, jossa yhdistyvät monipuolisella tavalla pysty- ja mattotekniikat. Kaikenlaisen kilvoittelun ja urheilun puhtaaseen ytimeen palautuvalla kaksinkamppailulla on juurensa vähintäänkin antiikin ajoissa, mutta nykyisellään kyseessä on ennen kaikkea äärimmäisen vaativa urheilulaji.

Lajilla on monenlaisia variaatioita, mutta kaikille vapaaottelun muodoille on ominaista se, että säännöt on karsittu minimiin. Sallittujen tekniikoiden laajan skaalan myötä nykyaikaisessa vapaaottelussa nähdään vaikutteita lukuisista muista kamppailulajeista, kuten painista, nyrkkeilystä, thainyrkkeilystä, judosta ja brasilialaisesta jujutsusta.

Vaikka vapaaottelun juuria voidaan jäljittää satoja tai jopa tuhansia vuosia eri kulttuureissa, nykymuotoisen vapaaottelun pohjaa loi 1900-luvun alkupuolelta lähtien etenkin brasilialainen vale tudo, eri tyylisuuntien ottelijoiden vapaamuotoiset kohtaamiset. Myöhemmin Gracie-suvun BJJ-taiturit hakivat aktiivisesti haasteotteluita muiden lajien ottelijoita vastaan.

Länsimaisen vapaaottelun läpimurto oli vuonna 1993 alkunsa saanut amerikkalainen Ultimate Fighting Championship, jonka ensimmäisen turnauksen vei nimiinsä Royce Gracie. Japanissa erimuotoisia vapaaotteluita on järjestetty jo 1970-luvulta saakka.

Nyky-MMA:n alkuajoille tyypilliset yhden lajin eksperttien näytösluontoiset voitot ovat käyneet harvinaisiksi. Sen tilalle on huipputasolla astunut vahva monipuolisuuden ja teknisen osaamisen vaatimus. Pelkästään kovaa lyömällä tai taitavasti kuristamalla voi toki edelleen voittaa – mutta vain siinä tapauksessa, että ottelija pystyy puolustamaan itseään myös toisen ääripään tilanteessa.

Ammattilaisottelut muodostuvat nykyisin useimmiten viiden minuutin eristä, joita on ottelussa kahdesta viiteen. Ottelun voi voittaa ennen täyttä aikaa tyrmäyksellä, lopetustekniikalla, vastustajan luovutuksella tai tuomarin keskeytyksellä. Täyden keston ottelut ratkaistaan nyrkkeilyä muistuttavalla arvostelutuomareiden pisteytyksellä, jossa huomioidaan sekä pysty- että mattosuorituksia.

Amatööriottelut ovat kestoltaan lyhyempiä, ottelijat käyttävät enemmän suojia ja keskeisin sääntöero on iskuttomuus matto-ottelussa. Yleisesti ottaen vapaaottelusääntöjä on kahden viimeisen vuosikymmenen aikana muokattu selvästi urheilullisempaan suuntaan ja vaarallisimpia tekniikoita on kielletty.

Suomessa vapaaottelulla on vahvat juuret Turussa. Pohjoismaiden ensimmäinen vapaaottelutapahtuma Finnfight 1 järjestettiin luontevasti suomalaisen kulttuurin syntysijoille keväällä 1998 ja Turusta on myöhemminkin tullut merkittävä osa kotimaisista huippuottelijoista.

Kansainvälisyys ja avoin vaikutteiden etsiminen on alusta alkaen ollut leimallista turkulaiselle lajiväelle. Avarakatseisuus on Finnfighters’ Gymin vapaaotteluosaamisen ydin tänä päivänäkin: ottelijamme käyvät ahkerasti muualla oppia hakemassa ja ovemme ovet auki vierailijoille.

FFG:n taistelijoita on perinteisesti pidetty ennen kaikkea vahvoina matto-ottelijoina, mutta pyrkimys monipuolisuuteen on kuitenkin pitkäjänteisen menestymisen salaisuus. Kun salilla riittää vankkaa kokemusta ja laaja-alaista osaamista, FFG:ltä kehiin ja häkkeihin matkaa teknisesti vahvoja ottelijoita.

Finnfighters’ Gym kuuluu maailman laajimmalle levinneeseen Shooto-vapaaotteluorganisaatioon. Sauli Heilimö voitti urallaan ammattilaisten Shooton EM-tittelin, Pekka Soikkeli ja Juho Valamaa puolestaan ovat amatööri-Shooton Euroopan mestareita vuodelta 2011.